Tämän artikkelin tarkoituksena on pureutua kirjallisuuskatsauksen kautta suomalaisten sosio-ekonomisten tekijöiden vaikutusta rahapelikäyttäytymiseen sekä näiden havaintojen perusteella esitellä vaihtoehtoja sekä suosituksia jatkotoimia varten. Artikkelin yhteenvetona voimme todeta, että suomalaisten sosio-ekonomisessa rahapelikäyttäytymisessä on selkeitä piirteitä, jotka kohdistuvat etenkin matalatuloisempiin sosio-ekonomisiin luokkiin. Tämän perusteella ehdotammekin, että tässä ryhmässä olisi tärkeää ennaltaehkäistä liiallista rahapelaamista ja läpikäydä konkreettisesti rahapelaamisen riskejä. On myös tärkeää opettaa, millaisia seurauksia velkarahalla pelaamisella voi olla.
Iltalehden mukaan (tutkimus) suomalaiset ovat aktiivisia rahapelaajia niin netissä kuin kivijalkapisteissä, sillä he käyttävät suhteellisesti eniten rahaa rahapelaamiseen koko Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Samaisen lähteen mukaan suomalaisten arvioidaan häviävän joka päivä 4,8 miljoonaa euroja netticasinot.
Rahapelaamisella on myös merkittäviä seurauksia. THL:n tekemän tutkimuksen mukaan (tutkimus) peliriippuvuudesta kärsivät pelaajat muodostavatkin yhden viidesosan kaikista kasinopelejen tuotoista. Tätä voidaan pitää niin yksilön kuin yhteiskunnankin tason kannalta ongelmana, sillä moni heistä rahoittaa pelaamistaan lainarahalla.
Ylen mukaan (tutkimus) 2000-luvun aikana tapahtunut pikalainojen yleistyminen on aiheuttanut sen, että peliriippuvaiset hakevat rahoitusta nopeiden rahapalveluiden kautta netistä. Kun oma tili on pelattu tyhjäksi, pelaamista jatketaan velaksi. Tämä aiheuttaa noidankehän, sillä pelaajat yrittävät voittaa häviämänsä summan takaisin lainansa maksamiseksi.
Eri lähteiden perusteella on havaittavissa tiettyjä yhteisiä tekijöitä, joiden perusteella voi määritellä rahapelien suurkuluttajia. THL:n tutkimusten mukaan (tutkimus) miehet pelaavat yli 3 prosenttia nettotuloistaan, kun taas naisilla summa on puolet pienempi. Naisissa on taas havaittavissa selvästi selkeämpi ikäkeskittymä, sillä suurin rahapelejä käyttävä ikäryhmä on yli 55-vuotiaat. Samainen ikäryhmä on miehissä myös aktiivisen rahapelien käyttäjäryhmä, mutta ero nuorempiin ikäluokkiin on huomattavasti pienempi.
Tulotasolla on myös huomattava vaikutus rahapelaamisen aktiivisuuteen. Kauppalehden mukaan (tutkimus) viisi prosenttia aktiivipelaajista tuottaa lähes puolet kaikista rahapelien tuloista. Hälyttävintä on, että tämä ryhmä koostuu heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevista ihmisistä, kuten vailla työllä olevista henkilöistä, työelämästä pois jääneistä tai lomautetuista ihmisistä. Suomen Kuvalehti kertoo (tutkimus), että monella riippuvaisella on ollut jopa itsetuhoisia ajatuksia. Tämä on erittäin huolestuttava asia yhteiskunnallisesti.
Karjalaisen mukaan (tutkimus) fyysisiä rahapeliautomaatteja onkin sijoitettu tiheimmin vähävaraisille asuinalueille. Tämä on etenkin eettisestä näkökulmasta tulkittuna todella kyseenalaista. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voimmekin todeta, että mitä suuremmat tulot, sitä pienempi todennäköisyys on jäädä peliriippuvaiseksi.
Kuluttajien käyttäytymiseen yritetään vaikuttaa myös julkishallinnolliselta puolelta. Lisäksi nuorille on alettu järjestää Nuorten akatemian kautta (tutkimus) koulutusta, jossa keskustellaan rahapeleistä, pikavipeistä ja lainoista. Näillä toimilla halutaan kannustaa nuoria fiksuun ja vastuulliseen rahapelaamiseen.
Sosio-ekonomisen taustan on todettu vaikuttavan todella voimakkaasti rahapeliriippuvaisuuden todennäköisyyteen. Tämän perusteella on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin. Näemme, että seuraavat vaihtoehdot ovat potentiaalisia:
Vaihtoehto numero kahden verkoston kehittämiseen voi mennä sen verran paljon aikaa, joten ehdotamme vaihtoehtoa numeroa yksi. Valtakunnallinen kampanja tekisi hyvää etenkin eriarvoisuuden vähentämisen kannalta. Tässä kampanjassa voisi käydä läpi esimerkiksi palautusprosentin konseptia, jonka mukaan kasino jää aina pitkällä tähtäimellä voitolle. Tarkoitus on levittää ja kasvattaa yhteiskunnallista tietotaitoa rahapelaamiseen liittyen, jotta rahapelaamisesta voisi keskustella neutraalisti ja hyvällä maulla.
Ehdotettua vaihtoehtoa voisi hoitaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysviranomaiset tai muu vastaava viranomainen, joka haluaisi nostaa aihetta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aiheesta voisi tehdä myös jatkotutkimuksia, joissa voisi selvittää, miten voimakas yhteys tulotason ja rahapelaamisen välillä on. Lisäksi maakuntien välisiä eroja olisi todella mielenkiintoista tutkia.
